yhdistyksen-saannot/2024.01.09 - Paratiisiyhdistys Helmikuu.md

Maanpäällisen Paratiisin perustamisyhdistyksen säännöt

1. Yhdistyksen nimi on "Maanpäällisen Paratiisin perustamisyhdistys".
   Yhdistyksen kotikunta on Tammisaari, Raasepori.

2. Yhdistyksen kieli on suomi. Sen lisäksi käytetään myös ruotsia ja englantia.

3. Yhdistys on aatteellinen ja sen tarkoitus on tukea maanpäällisten Paratiisi-visioiden toteutumista.**
   
   Näissä Paratiiseissa:
   **

• kaikilla tulee olla mahdollisuus elämään läheisyydessä luontoon

• eläimillä ja ihmisillä tulee olla mahdollisuus elää vastavuoroisessa ystävyydessä

• luonnolla tulee olla oikeus ikääntymiseen ja monimuotoisuuteen

• jokaisella tulee olla oikeus vapaaseen identiteetin, elintilan ja kulttuurin luomiseen

• kaikki ruoka on kaikkien

• tehdyn työn hedelmät omistetaan paratiisien edelleen kehittämiselle ja kasvulle

**
**

4. Toteuttaakseen tämän tarkoituksen tulee yhdistyksen pyrkiä edistämään:

• Vapaata mahdollisuutta luonnossa elämiseen ja olemiseen jokaiselle

• yhteyden voimistamista luonnon elementteihin sekä niiden käsittelyn taitoja

• luontoyhteyteen pohjautuvan omavaraisuuden ja ekologisen rakentamisen taidon kehittämistä ja levittämistä

• mahdollisuutta puhtaaseen ja keskittyneistä järjestelmistä riippumattomaan teknologiaan ja energiatuotantoon, sekä näiden kehittämistä

• tietoa luonnon lääkkeistä ja kansanparannuksesta

• tietoa henkisestä parantumisesta ja tiloja sen mahdollistamiseksi

• mahdollisuuksia tutkia uusia malleja kommunikointiin muiden lajien ja elämänmuotojen kanssa, kunnioituksessa ja läsnäolossa

• näkemystä eläimistä täysiarvoisina jäseninä sosiaalisessa yhteisössä

• luonnon terveyttä ja mahdollisuutta monimuotoisuuteen

• luonnon kokonaisvaltaista ymmärtämistä

• paratiisinomaisten luonnonympäristöjen muodostumista

Sekä sosiaalisella ja kulttuurisella tasolla luoda, ylläpitää, tukea sekä edistää:

• yleistä tietoutta kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista ja niiden kehittämistä

• yleistä lakitietoutta

• pienten ja perinteisesti syrjittyjen ryhmien mahdollisuutta tuoda äänensä kuulluksi

• metsissä ja tien päällä asuvien oikeutta täysiarvoiseen kulttuurilliseen kunnioitukseen kohtaamisessa viranomaisten ja median kanssa

• kehitystä kohti älykästä interaktiivista kulttuurillista moninaisuutta

• mahdollisuutta vapautumiseen ekologisesti ja eettisesti epäterveellisestä osasta kulutuskulttuuria

• seikkailullisia kohtaamispaikkoja ja mahdollisuutta ajattomiin kokemuksiin

• sosiaalisen turvan edistämiseen tarkoitettujen järjestelmien kehittämistä

• yhteiskunnassa yleisesti ongelmallisina koettujen aiheiden käsittelemisen tekniikoiden kehittämistä ja niiden levittämistä

• osallistumista sotaa ennaltaehkäisevään rauhantyöhön

• tahtoa pedagogiseen investointiin yhteiskuntakehityksessä

• terveellisiä sosiaalisia kokeiluja

• maaseudun ja kaupunkikulttuurin välistä sillanrakentamista

• yhteiskunnallista hyväksyntää käyttäytymistavalle, vapaasti sosiaalisista ja kulttuurisista odotuksista määritellä itsensä ja se todellisuus josta käsin näkee olevan hyödyllistä luoda identiteettinsä ja elintilansa

• yhteiskunnallisen korruption hillitsemistä, kehittämällä yhteiskunnallista draamaa ja muuta älyllisesti stimuloivaa toimintaa ylläpitämään kommunikaation tasoa jota vasten korruption henkinen hinta näyttäytyy kaikille osapuolille kannattamattoman korkeana

• kapitalistisen järjestelmän kypsyyden sekä sen yleistä sosiaalista hyvinvointia tukevien muotojen edelleen kehittämistä, erityisesti filosofisesti pohjautuvan filantropian elävää kulttuuria

• tutkimusta yksityis-sosialistisista ratkaisuista

• laajennettujen suoran demokratian järjestelmien kehittämistä

• ja viimeisenä muttei vähäisimpänä, elävää luottamusta pysyvän maanpäällisen paratiisin toteutumisen mahdollisuuteen.

Tämä yhdistyksen on tarkoitus tehdä yleisen kulttuuritoiminnan, informaatio-kampanjoiden, tietotaidon levityksen, interaktiivisten verkkotyökalujen ylläpitämisen, yleiseen käyttöön tarkoitettujen resurssien tarjoamisen, sosiaalisten draamojen kehittämisen, kansanterveysohjelmien, kansalaispalvelujen, yhteiskuntakeskusteluun osallistumisen, mediatuotannon, sosiaalisten projektien sekä ympäristö-terveydellisten hankkeiden kautta.

5. Kaikki tämä yhdistyksen tulee pyrkiä tekemään leikkimielisyyden sekä tietoisesti valitun tulevaisuudenuskon henki rakentavana elementtinä luovassa prosessissa.

Jäsenyys ja äänioikeus

6. Yhdistys on avoin jokaiselle niin kauan kuin hän ei tietoisesti toimi yhdistyksen tarkoitusta tai päämäärää vastaan ja/tai tee yhdistyksen vahingoittamiseksi tarkoitettuja tekoja.

7. Jäseneksi tullaan ilmoittamalla henkilötiedot, ensi sijassa yhdistyksen jäsenistön edustajalle tai muulle hallituksen jäsenelle, sekä maksamalla jäsenmaksun yhdistyksen juoksevien kulujen tilille.
   Jäsenmaksu on 10 euroa vuodessa.

8. Yhdistyksellä on kolme muotoa jäsenyydelle:

   1. Jäsenellä jolla on täysi äänioikeus on oikeus äänestää kaikissa yhdistyksen kokouksissa. Jäsenellä jolla on täysi äänioikeus on oikeus osallistua johtokunnan kokouksiin ja siellä tulla kuulluksi kysymyksissä joihin hän etukäteen on ilmoittanut kiinnostuksensa. Hänellä ei kuitenkaan ole äänioikeutta johtokunnan kokouksissa.
      
      Saadakseen täyden äänioikeuden jäsenen tulee jättää kiinnostuksenilmaisupyyntö ensi sijassa yhdistyksen jäsenistön edustajalle, tai muulle johtokunnan jäsenelle. Johtokunnan jäsenten tulee arvioida jos jäsen on aktiivisesti osallistunut yhdistyksen toimintaan vähintään yhden kuukauden ajan, sekä tapaamisessa vähintään yhden johtokunnan jäsenen kanssa näyttää riittävää osaamista ja ymmärrystä yhdistyksen tarkoituksesta, säännöstöstä ja voimassaolevista direktiiveistä.
      
      Kiinnostuksenilmaisupyyntö täydestä äänioikeudesta tulee jättää vähintään 5 viikkoa ennen vuosi- tai neljännesvuosikokousta saadakseen äänioikeuden kyseisessä kokouksessa. Mahdollisuuksien mukaan johtokunta voi käsitellä äänioikeuskysymyksiä myös muita jäsenkokouksia edeltävästi.
      
      Johtokunnan tulee ilmoittaa päätöksestään jäsenen pyynnön mukaan kirjeitse, puhelimitse tai sähköisen kommunikaation avulla vähintään 3 viikkoa jäsenkokousta edeltävästi, sekä julkaista päätös yhdistyksen jäsenille yhdistyksen kotisivuilla.
      
      Jäsen joka ei yli kahden neljännesvuosikokouksen ajan ole ollut yhdistyksen toiminnassa aktiivinen menettää äänioikeutensa. Jokainen kulunut vuosi aktiivista jäsenyyttä pidentää tätä jaksoa yhdellä neljännesvuodella, korkeintaan vuoden pituiseksi. Päätöksen äänioikeuden menetyksestä tekee johtokunta, ja se käsitellään seuraavassa jäsenkokouksessa johon on valmistettu esityslista, sekä jäsenille yhdistyksen kotisivuilla. Saman kokouksen aikana päätökseen voi myös hakea muutosta. Päätöksen täyden äänestysoikeuden palautuksesta voi tehdä hallitus, jäsenen osoitetun kiinnostuksen ja vähintään kuukauden ajan jatkuneen aktiviteetin perusteella.

   2. Jäsenellä jolla on osittainen äänioikeus on oikeus äänestää asioissa jotka koskevat yksittäisiä yhdistyksen aloitteesta syntyneitä projekteja joissa jäsen on osallisena.
      Osittaisen äänioikeuden voi johtokunta myöntää jäsenille ketkä eivät täytä vaatimuksia täyden äänioikeuden saamiselle mutta jotka täyden äänioikeuden omaavien jäsenten arvion mukaan ovat kyseiseen projektiin aktiivisesti osallistuvia.
      
      Saadakseen osittaisen äänioikeuden tulee jäsenen ilmoittaa kiinnostuksensa ensi sijassa yhdistyksen jäsenistön edustajalle, muulle johtokunnan jäsenelle tai kyseiseen projektiin osalliselle jäsenelle jolla on täysi äänioikeus. Päätös osittaisesta äänioikeudesta tehdään seuraavassa johtokunnan kokouksessa.

   3. Jäsenellä ilman äänioikeutta on oikeus osallistua jäsenkokouksiin ja ilmaista mielipiteensä kaikissa kysymyksissä sekä ehdottaa aiheita, mutta ei kuitenkaan itse nostaa niitä esityslistaan. Jäsen ilman äänioikeutta on sama kuin tukijäsen.

Kokoukset

9. Yhdistyksen vuosikokous pidetään lokakuussa.

10. Kutsu vuosikokoukseen lähetetään jäsenen toivomuksen mukaisesti joko kirjeitse tai sähköisesti kaikille jäsenille vähintään kolmen viikon varoitusajalla.

11. Yhdistyksellä tulee olla kolme vakituista jäsenkokousta vuosittain vuosikokouksen lisäksi, joita vuosikokous mukaanlukien kutsutaan neljännesvuosikokouksiksi. Näiden kokousten alustavat päivämäärät päätetään vuosikokouksessa.

12. Vuosikokousta ja neljännesvuosikokouksia varten johtokunnan tulee laatia esityslista, joka tulee julkaista viimeistään viikko ennen kokousta järjestön kotisivuilla, ja jos jäsen niin toivoo, myös kirjeitse ja/tai sähköisesti viimeistään viikko ennen vuosi- ja neljännesvuosikokousta.

13. Kysymykset sekä aihe-ehdotukset vuosikokouksen sekä neljännesvuosikokousten esityslistaan täytyy ilmoittaa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.

14. Johtokunta voi tarvittaessa neljännesvuosikokouksessa nostaa esiin muutosehdotuksia johtokunnan kokoonpanoon ja toimintaan tai yhdistyksen säännöksiin liittyen.

15. Neljännesvuosikokoukseen jäsenet voivat nostaa aiheita jotka vaativat äänestystä, mutta eivät ehdottaa muutoksia säännöksiin tai johtokunnan kokoonpanoon. Näitä kysymyksiä jäsen voi ainoastaan nostaa vuosikokoukseen.

16. Jäsenet voivat ehdottaa jäsenkokouksen pitämistä johtokunnalle. Johtokunta voi silloin päättäessään niin laatia kokouskutsun, viimeistään kaksi viikkoa ennen kokouksen pitämistä. Kokouskutsu lähetetään jäsenen toivomuksen mukaisesti kirjeitse ja/tai sähköisesti kaikille jäsenille.

17. Äänestys tapahtuu ensisijaisesti enemmistöäänestyksellä.
    
    Jos äänestyskelpoinen jäsen niin toivoo, ja tätä tukee vähintään 5% kokouksen äänestyskelpoisista jäsenistä, voidaan ensin järjestää enemmistöäänestys päätöksentekoprosessin tavasta. Tätä äänestystä sovelletaan jos päätös, jäsenistön sovun tai ilmapiirin ylläpitämisen vuoksi paremmin tehdään konsensuspäätöksellä, anonyymillä äänestyksellä, 50-100% enemmistöäänestyksellä tai muulla päätöksentekotavalla.

Yhdistyksen johtokunta

18. Yhdistyksen johtokunta ja toiminnantarkastaja valitaan yhdistyksen vuosikokouksessa, jolloin myös tilinpäätös vahvistetaan ja myönnetään vastuuvapaus hallitukselle sekä muille vastuuvelvollisille.

19. Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kukin yksin.

20. Yhdistyksen tilikausi alkaa syyskuussa ja loppuu elokuun lopussa.

21. Yhdistyksen johtokunnan jäseniä tulee olla vähintään kolme: puheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja. Jos aktiivisia jäseniä on tarpeeksi, johtokunnan jäseniä tulee olla 7 + 2 varajäsentä. Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja, mediavastaava, projektivastaava sekä jäsenistön edustaja.

22. Johtokunta on päätösvaltainen kun vähintään 3 sen jäsentä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä.

23. Ainoastaan jäsen jolla on täysi äänioikeus voidaan valita johtokunnan jäseneksi.

24. Yhdistyksen tulee pyrkiä toimimaan kansainvälisesti.

25. Toimintansa rahoittamiseksi yhdistyksen tulee järjestää yhdistyksen toimintaan ja tavoitteisiin liittyvää tuotemyyntiä.

26. Yhdistyksen jäsenet voivat esittää rahoitushakemuksia projekteille jotka ovat Yhdistyksen tavoitteiden mukaisia. Päätös on ensi sijassa johtokunnalla mutta voidaan tarpeen tullen nostaa äänestykseen jäsenkokouksessa.

27. Tulot, varat, määrärahat ja ehdotukset suuremmista hankinnoista esitetään kokouspöytäkirjan julkaisun yhteydessä jäsenille yhdistyksen verkkosivuilla.

28. Yhdistys voi vastaanottaa lahjoituksia. Yhdistykselle tehdyt lahjoitukset tehdään nimettömästi. Kuka tahansa voi kuitenkin pyytää saada osoittaa tukevansa yhdistystä julkaisemalla nimen tai merkkinsä yhdistyksen verkkosivuilla. Tämä tieto julkaistaan joka neljännesvuosikokouksessa johtokunnan hyväksynnän mukaisesti.

Yhdistyksen purkaminen

29. Mikäli yhdistys lakkautettaisiin ennen kuin sen tarkoitus on toteutettu, sen varat ja omaisuus lahjoitetaan Luonnonperintösäätiö sr:lle.